Mekong Delta

Nyt sai tämä koomailu riittää. Saigonissa varasin kahden päivän Mekong delta retken Mekong joen suistoon. Bussillinen turisteja ympäri maailmaa lähti aamutuimaan Saigonista etelää kohti. Päivät olivat täynnä tiiviisti suunniteltua ohjelmaa ja joitakin olisi saattanut ärsyttää tyypillinen "oppaan sateenvarjon seuraaminen ja ostakaa tästä tällaista" -tyylinen retki, mutta minä selvisin siitä hyvin, kun laitoin hymyn huulille ja suljin korvani kaikelta ylimääräiseltä.

Ensimmäiseksi kuuntelimme perinteistä vietnamilaista musiikkia ja joimme ällöttävän makeaa hunajateetä. Siitä lähdimme pikkupaateilla seilailemaan pieniä jokia pitkin.

Pysähdyimme kookoskaramellitehtaalla. Paikallisilla oli kyllä näppärät sormet. Eivät käärineet ensimmäistä kertaa karkkeja paperiin.

Tehtaalta löytyi tällainen pikku yllätys. Otus oli mielttömän raskas ja jäntevä. Kyllä sydän hakkas ja kädet tärisi, kun se liikkui kaulaa pikin.

Olin varannut majoitukseksi homestayn. Jaoin huoneen texasilaisen Michellen kanssa ja olihan se luksus. Kokonainen parisänky vain minulle!

Seinät ja katto bambun lehdistä

Isoäiti opettaa paistamaan kevätrullia

Yhteinen illallinen

Seuraavana aamuna ohjelma alkoi tehokkaasti jo ennen seitsemää. Ensimmäiseksi suuntasimme paikallisille kelluville markkinoille. Mekongin alueella kelluvia markkinoita on jäljellä enää kahdeksan, kun vielä vuonna 2004 niitä oli parikymmentä.

Tunnelma oli ihan erilainen verrattuna Thaimaan kelluviin marketteihin. Turisteja täällä ei ollut juuri lainkaan ja koko touhu oli muutenkin paljon tehokkaampaa. Leveässä joessa oli pääasiassa isoja laivoja, joissa oli kasoittain meloneja ja ananaksia, joita sitten kaupiteltiin turistien lisäksi myös paikallisille,

Markkinoiden jälkeen pysähdyimme jollekin saarelle, jossa oli pieni kylä. Osa porukasta lähti tutustumaan johonkin hedelmätarhaan ja apinasiltaan, mutta minä ja muutama muu vuokrasimme pyörät ja lähdimme polkemaan ympäri saarta. Oli kyllä reissun kohokohta!

Ihania riisipeltoja ja paikallisia maanviljelijöitä! Maisemat olivat pelloilla ihan mielettömiä, ja huvittavaa siinä oli se, etteivät maisemat eronneet kovinkaan paljon tallille johtavasta tiestä kotona. Kapea hiekkatie kahden pellon välissä, täällä pelloilla vain kasvaa kauran sijasta riisiä.

Tämän kuvan otin sokkona olan yli samalla kun poljin. Ei mielestäni hasusmpi.

Naamasta näkee, että alkaa reissuinto palaamaan

Pyöräilyporukka

Alkaa vaatteet näköjään olemaan aika likaisia. Tämäkin asu muka vasta pesetetty.

Michelle ja Euroopan omistaja

Pyöräilin koulun ohi ja pysähdyin ottamaan kuvia, niin tällainen lauma juoksi minua vastaan :)

Lopuksi kävimme vielä katsomassa, miten riisipaperia tehdään. Rakastan vietnamilaisia kevätkääryleitä, ja kaikki ne on kääritty ohuen ohueen paperiin. Hauska sattuma, että juuri edellesinä päivänä illallisella mietittiin, mitenhän sitä tehdään.

Nuori rahastaja