torstai 10. joulukuuta 2015

Super kuiva Nazca ja random Mercona

Limasta matkustimme bussilla Nazcaan. Nazca on Perun rannikolla kaupunki, joka on kuuluisa Nazca linjoistaan. Kaupunki on pieni ja vietimmekin aikaa paljon syöden ja juoden. 


Perunoita, riisiä ja kanankoipi
Pukeutuminen Nazcassa on hankalaa. Lämpötila on päivällä nimittäin 33 astetta mutta heti auringon laskettua, lämpötila putoaa lähelle kymmentä astetta. Päivällä siis palaa, ja illalla vilustuu.

Tunnin ajomatkan päässä Nazcasta on Marcona niminen kaupunki, jossa kiinalaiset kaivosyhtiöt kaivavat rautaa. Marconassa on kuulemma kauniita rantoja ja niiden perässä sinne menimmekin pikkuruisilla pakettiautoilla. Mitään aikatauluja ei ollut, vaan paku lähti sitten kun auto oli täynnä. 

Nazca-Marcona, tie keskellä ei mitään
Marcona on outo kaupunki, jossa ei ole turhan montaa valkoista turistia eksynyt. Lluis tulkkasikin minulle mitä paikalliset puhuivat "tuosta valkoisesta tytöstä". Rannalla kuitenkin oli autiota ja siellä saikin olla pääasiassa rauhassa.


Kävimme kahdella eri rannalla. Molemmat olivat todella kauniita, mutta erilaisia, missä yleensä on käynyt. Todella outo yhdistelmä kaikkea; Toisella puolella Tyynimeri ja toisella puolella yksi maailman kuivimmista aavikoista. Näyttää että kohta sataa, mutta tietää että sadetta on vain kaksi tuntia vuodessa. Ilma oli älyttömän kuuma, pilvistä, mutta aurinko poltti vaatteidenki läpi. Vesi tulee Antarctikselta, joten se on super kylmää. 


Turistihattu joka oli pakko ostaa
Etsi kuvassa elefantti ja tuktuk jolla saimme kyydin takaisin keskustaan
Miss Indiana Jones
Seuraavassa postauksessa juttua Nazca linjoista!

1 kommentti: