maanantai 26. tammikuuta 2015

Angkorin temppelit

Siem Reapin kaupungin pohjoispuolella sijaitsee mielettömät Angorin temppelit. 400 neliökilometrin alueella on yli tuhannen temppelin rauniot. Moni vuokraa päiväksi polkupyörän, mutta minä ja kaksi muuta hostellilta tuttua reissaria päätimme vuokrata tuktukin ja hyvää niin, sillä pelkkä temppeleissä käveleminen ja niiden päälle kiipeäminen keskipäivän auringon porottaessa niskaan oli jo tarpeeksi uuvuttavaa. Ensimmäisenä päivänä kiersimme kauempana sijaitsevia pienempiä temppeleitä.

Preah Khan


Ta Som




Ja lopuksi auringonlasku Ta Keolla.



Toisena päivänä lähdin ennen viittä liikkeelle kolmen nuoren miehen kanssa, jotka päivän edetessä osoittautuivat todella rankaksi seuraksi. Näistä kaksi nimittäin olivat "minä olen parempi matkaaja kuin te muut ja olen jo nähnyt jo kokenut kaiken hienoimman." Tähän reissarityyppiin törmää joka kaupungissa ja yhden kanssa pärjää, mutta jos niitä pistetään samaan tuktukiin kaksi, on tiedossa tuskainen päivä. Välillä kinattii kumpi on kokeneempi sukeltaja, kummalla oli ollut hirveämpi bussimatka ja kumpi on löytänyt halvempaa ruokaa katukeittiöstä. Ja siis Angor Watin auringon nousu ei ole mitään verrattuna siihen auringon nousuun, jonka Hän näki Myanmarissa. Aargh.

Kuitenkin, lähdimme aikaisin aamulla liikkelle, jotta näkisimme auringon nousun Angorin suurimmalla temppelillä, Angor Watilla. Yksi pojista oli kuullut salaisesta paikasta, jossa ei muita turisteja olisi ja sinne me suunnattiin. Vähän vain pitäisi venyttää sääntöjä. Lopulta maksoimme hieman korruptiorahaa temppelin vartijalle, jotta pääsimme kiipeämään Angor Watin temppelien päälle. Emme olleet siellä ainoita ja lopulta epäilimme, olikohan mies, jolle maksoimme ylös pääsystä, vartija lainkaan. Se ei kuitenkaan haitannut menoa, lähinnä vain huvitti ajatus, että siinä vain joku seisoo portilla ja kerää turisteiltä rahaa esittäen jotain viranomaista.

Angor Watin sisällä

No access
Ei se auringon nousu niin hieno ollut temppelin sisältä. Auringon nousu siinä missä muutkin. Kun olimme lähdössä kohti seuraavaa temppeliä, näppäsin kuitenkin tallaisen kuvan.


Ulkopuolella oli kauheasti väkeä ja pitinkin hyödyntää kiinalaisilta opittuja käytöstapoja aikalailla saadakseen edes jonkinlaisen kuvan.

Angor Watin jälkeen lähdimme kiertämään muita temppeleitä. Ensimmäisenä oli vuorossa Angor Thomin alue, joka on muureilla ympäröity muinainen kuninkaallinen kaupunki. Tässä yksi alueen lukuisista temppeleistä, Bayon.



Valtavalta Angor Thomin alueelta menimme pienemmille Thommanomin ja Chau Say Thevodan temppelieille, jotka lopulta olivat minun lemppareita. Pieniä, hauskan muotoisia ja paljon yksityiskohtia. Ei sitä aina tarvitse olla suurta ollakseen vaikuttava.



Viimeisenä kävimme varmaankin suosituimmassa temppelissä Ta Prohmissa. Temppelit näyttävät olevan osa viidakkoa, sillä puut kasvavat temppelien päällä ja ne ovat osittain kasvien peitossa. Hienolta toki näytti, mutta paikka oli ahdattu täyteen turisteja. Kuvien ottaminen oli lähes mahdotonta. Näissä temppeleissä nimittäin on Lara Croftkin seikkaillut Tomb Raider elokuvissa. Muissa temppeleissä on ollut todella rauhallista ja on saanutkin melkein itekseen kierrellä, mutta tästä ei kyllä voinut nauttia yhtään. On jotenkin sääli, että näin vaikuttava temppeli on kuuluisa vain siitä, että se näkyy jossakin elokuvassa. Toivattavasti ihmiset eivät kuitenkaan tule tanne vain sen takia.




Oli kyllä rankkoja mutta hienoja päiviä. Minulla oli kolmen päivän lipusta käyttämättä vielä yksi päivä, joten nousin vielä seuraavana aamuna katsomaan auringon nousua Angor Watin ulkopuolelle. Olin liikkeellä yksin, joten tuktukin kanssa sopivan hinnan löytyminen oli melko haastavaa, mutta lopulta sain neuvoteltua kyydin siihen hintaan kuin halusinkin. On täällä jotakin opittu!

Kannatti herätä
Tällä reissulla Siem Reap jäi viimeiseksi uudeksi kaupungiksi ja Angorin temppelit viimeiseksi nähtävyydeksi. Päätin nimittäin lopettaa reissuni vähän aikaisemmin kuin olin suunnitellut. Paluulentoahan minulla ei ollut valmiiksi varattuna, joten helppo oli kotiin tulla. Kerkesinhän minä täällä melkein kolme kuukautta viettää ja aina tänne pääsee takaisin. Mahtava reissu tästä kuitenkin tuli!

Vaikka tämä reissu nyt päättyikin, blogi ei jää tähän. Tämä tuskin jää viimeiseksi reissuksi. Ja ajattelin tehdä vielä jonkinlaista postausta budjetista, majoituksesta, liikkumisesta ja reissaamisesta Kaakkois-Aasiassa yleensä. Tilastot kertovat, että teitä lukijoita on kertynyt jonkin verran, niin kertokaa mitä teitä kiinnostaisi tietää. Tai jos jollakin on alkanut polttelemaan reissuun lähtö ja jokin asia mietityttää, niin minulta saa kysyä. Pyrin vastaamaan parhaani mukaan.


2 kommenttia:

  1. Komeita pytinkejä peräjälkeen... sääli että seura oli hc reppureissaajia... et lähteny mittelöön mukaan?

    VastaaPoista
  2. En lähtenyt. kun pröystäilyyn tottui, hihiteltiin vaan kolmannen pojan kanssa kahden muun jutuille :D

    VastaaPoista